Tällä viikolla on tullut vastaan useampi uutisen siitä, miten korona-aika on vaikuttanut nuoriin. Mikäli eläisimme ilman koronaa, niin tällä viikolla olisi järjestetty penkkariajelut ja vanhojen tanssit. Syksyllä opintonsa aloittaneilla jäi väliin perinteiset fuksivuoden tilaisuudet ja tapahtumat. Oheinen artikkeli kuvaa sitä, miten nuoret ovat kokeneet sen, että poikkeusaika on vienyt heiltä nämä sukupolvikokemukset. Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-11771254

Tämä toinen uutinen https://yle.fi/uutiset/3-11775682 kuvaa toisen asteen opiskelijoiden kokemuksia korona-aikana. Nuoret kokevat yksinäisyyttä, etäopiskelu on kuormittavaa ja into opiskelua kohtaan on vähentynyt. Ei siis ihme, että nuorten hätä näkyy avun tarpeen lisääntymisena ja esimerkiksi Sekaisin-chattiin tuli viime vuoden aikan yhteydedenottoja 170 000 ja vain viidesosaan on pystytty reagoimaan. Osa syynä korona, mutta sekään ei yksin selitä sitä, että esim. erilaisiin matalankynnyksen paikkoihin yhteydenottojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Uutinen löytyy tämän linkin takaa: https://yle.fi/uutiset/3-11777057

Erityisen pysäyttävä on eräs lukiolaisen kommentti opiskelusta korona-aikana: ”Elämä tuntuu sekavalta mössöltä, joka vain etenee. Jokainen pikkuasia ärsyttää. Mikään ei tunnu miltään. – – Kukaan ei kysy minulta mitä kuuluu.”

Onko sinulla lähipiirissä lapsi tai nuori, josta et ehkä ole kuullut vähään aikaan? Huomenna, ystävänpäivänä, olisi hyvä tilaisuus laittaa viestiä ja kysyä häneltä mitä kuuluu.